Mitä käytetty auto maksaa iän mukaan eri puolilla Eurooppaa - ja kannattaako saksalaisesta lisähinnasta maksaa
Kymmenvuotiaat autot Saksasta maksavat 45 % enemmän, ja niissä on 29 % vähemmän ajoa. Jäljellä olevaa kilometriä kohden lisähinta lähes täsmälleen kumoutuu.
- Päivitetty viimeksi
- Lukuaika
- 7 min
- Menetelmät
- v1.0
Keskeiset havainnot
- 10-vuotiaan auton pyyntihinnan mediaani on 13 990 € Saksassa, 14 502 € Ruotsissa, 11 499 € Romaniassa, 10 368 € Tšekissä, 9 670 € Puolassa, 8 808 € Liettuassa ja 8 027 € Tanskassa.
- Saksa ei ole halvin markkina missään mittaamassamme iässä: se on kalleimpien joukossa.
- Saksalaiset autot oikeuttavat osan lisähinnasta selvästi pienemmillä kilometreillä jokaisessa iässä.
- Jäljellä olevaa kilometriä kohden laskettuna järjestys muuttuu täysin: Tanska ja Puola johtavat, Romania ja Liettua jäävät jälkeen.
- Saksalainen lisähinta on suunnilleen tasapelissä, kun kilometrit otetaan huomioon, eli tuonnin peruste on kunto ja historia, ei hinta.
- Arvon alenema on jyrkintä ensimmäisten viiden vuoden aikana kaikkialla, joten edullisin lähtökohta on lähes aina auto, joka on jo ohittanut tuon pudotuksen.
10-vuotiaan auton pyyntihinnan mediaani on noin 13 990 euroa Saksassa ja 9 670 euroa Puolassa, 45 prosentin lisähinta. Saman ikäisissä saksalaisissa autoissa on kuitenkin noin 29 % vähemmän kilometrejä. Kun hinta suhteutetaan jäljellä olevan käyttöiän kilometreihin, saksalainen lisähinta kumoutuu lähes täsmälleen, ja paras vastine löytyy Tanskasta ja Puolasta eikä maasta, josta kaikki tuovat.
Lyhyt vastaus
10-vuotiaan auton pyyntihinnan mediaani on noin 13 990 € Saksassa ja noin 9 670 € Puolassa. Saksalaisesta autosta maksetaan siis 45 % enemmän. Pelkästään se on myös harhaanjohtava vertailu, koska samanikäistä saksalaista autoa on ajettu noin 29 % vähemmän.
Kun molemmat autot hinnoitellaan sen mukaan, paljonko käyttöikää niillä on jäljellä eikä sen mukaan, kuinka vanhoja ne ovat, saksalainen lisähinta lähes katoaa. Havainnolla on merkitystä, koska koko saksalaisten autojen tuontikauppaa perustellaan yleensä oletuksella, että rahalla saa enemmän autoa.
Pyyntihinnan mediaani iän mukaan
| Ikä | Saksa | Ruotsi | Romania | Tšekki | Puola | Liettua | Tanska |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 3 vuotta | 27 990 | 28 952 | 25 499 | 23 200 | 22 811 | 26 830 | 33 366 |
| 5 vuotta | 22 925 | 25 062 | 19 989 | 19 018 | 18 570 | 22 500 | 21 427 |
| 10 vuotta | 13 990 | 14 502 | 11 499 | 10 368 | 9 670 | 8 808 | 8 027 |
| 13 vuotta | 9 965 | 9 680 | 7 674 | 6 898 | 6 501 | 5 650 | 4 690 |
Kaikki luvut euroina. Jokainen on pyyntihinnan mediaani, ei toteutunut kauppahinta.
Saksa on kallis ja siinä on koko asia
Saksa on taulukon kärkipäässä jokaisessa iässä. Markkinalle, joka toimittaa käytettyjä autoja suurimpaan osaan Keski- ja Itä-Eurooppaa, se vaikuttaa nurinkuriselta. Se ei ole. Saksa on kallis juuri siksi, että sen autot ovat haluttuja: suuri autokannan vaihtuvuus, tiheät jälleenmyyjäverkostot, perusteelliset huoltokirjaukset ja, kuten rinnakkaisanalyysi osoittaa, selvästi pienemmät kilometrit jokaisessa iässä.
Tanska on kiinnostava poikkeus. Se on kallein markkina kolmen vuoden iässä (33 366 €) ja halvin kymmenen vuoden iässä (8 027 €). Arvon alenemakäyrä on hyvin jyrkkä, ja se heijastaa verorakennetta, joka kuormittaa uusia rekisteröintejä ja antaa kustannuksen pudota jyrkästi sen jälkeen.
Vertailu, jolla on oikeasti merkitystä
Hintojen vertaaminen samassa iässä on kahden eri suuruisen jäljellä olevan käyttöiän vertaamista. Hyödyllisempi kysymys on: mitä yksi kilometri tulevaa ajoa maksaa?
Jos oletamme työhypoteesina, että tyypillinen auto ajaa noin 300 000 km ennen kuin talous kääntyy sitä vastaan, ja vähennämme jo käytetyt kilometrit, kymmenvuotiaiden järjestys muuttuu:
| Markkina | Hinta | Käytetyt km (mediaani) | Jäljellä km | Hinta jäljellä olevaa km:ä kohden |
|---|---|---|---|---|
| Tanska | 8 027 | 172 000 | 128 000 | 0,063 € |
| Puola | 9 670 | 165 000 | 135 000 | 0,072 € |
| Tšekki | 10 368 | 161 883 | 138 117 | 0,075 € |
| Saksa | 13 990 | 117 285 | 182 715 | 0,077 € |
| Ruotsi | 14 502 | 122 960 | 177 040 | 0,082 € |
| Liettua | 8 808 | 210 990 | 89 010 | 0,099 € |
| Romania | 11 499 | 192 000 | 108 000 | 0,107 € |
Saksan ja Puolan välinen 45 prosentin otsikkoero kutistuu noin 7 prosenttiin, kun kilometrit otetaan huomioon. Saksa sijoittuu taulukon keskivaiheille. Euroopan halvimmat kilometrit ovat tanskalaisia ja kalleimmat romanialaisia: täsmälleen päinvastoin kuin pelkkä hintasarake antaa ymmärtää.
Kuinka paljon 300 000 kilometrin oletuksella on väliä?
Paljon, eikä mihinkään analyysiin, joka ei testaa sitä, pidä luottaa, ei myöskään meidän, jos olisimme jättäneet sen testaamatta. 300 000 kilometrin käyttöikä on analyyttinen sopimus, ei mittaus. Sen muuttaminen muuttaa järjestystä:
| Markkina | 250 000 km | 300 000 km | 400 000 km |
|---|---|---|---|
| Tanska | 0,103 (1.) | 0,063 (1.) | 0,035 (1.) |
| Saksa | 0,106 (2.) | 0,077 (4.) | 0,050 (5.) |
| Puola | 0,114 (3.) | 0,072 (2.) | 0,041 (2.) |
| Ruotsi | 0,114 (4.) | 0,082 (5.) | 0,052 (6.) |
| Tšekki | 0,118 (5.) | 0,075 (3.) | 0,044 (3.) |
| Romania | 0,198 (6.) | 0,107 (7.) | 0,055 (7.) |
| Liettua | 0,226 (7.) | 0,099 (6.) | 0,047 (4.) |
Hinta euroina jäljellä olevaa kilometriä kohden, 10-vuotiaat autot.
Vain kaksi sijoitusta on vakaita. Tanska on paras vastine jokaisella kynnyksellä, ja Romania on huonoin tai toiseksi huonoin jokaisella kynnyksellä. Kaikki niiden välissä liikkuu. Saksa vaihtelee sijoilla 2–5, ja pessimistisellä 250 000 kilometrin oletuksella siitä tulee Euroopan toiseksi paras vastine: päinvastoin kuin tämän artikkelin otsikko. Liettua nousee viimeisestä neljänneksi optimistisella oletuksella.
Mekanismi on suoraviivainen: mitä lyhyemmäksi auton käyttöikä oletetaan, sitä raskaammin jo kertyneet suuret kilometrit painavat ja sitä arvokkaampi vähän ajettu saksalainen auto on. Mikä oletus on oikea, riippuu yksittäisestä autosta: hyvin huollettu dieselfarmari ja laiminlyöty kaupunkiviistoperä eivät jaa samaa käyttöikää.
Otsikko on siis ehdollinen. Rehellinen väite ei ole ”Saksa on keskivaiheilla”, vaan ”saksalainen lisähinta on keskitason oletuksella suunnilleen kohtuullinen, ja se näyttää sitä paremmalta, mitä lyhyemmän käyttöiän autolta odotat.”
Mitä tämä tarkoittaa, jos tuot auton
Älä tuo hintalapun takia. Tämän näytön perusteella saksalainen lisähinta on suunnilleen kohtuullinen korvaus pienemmistä kilometreistä. Jos sinulle tarjotaan saksalaista autoa saksalaiseen hintaan, maksat markkinahinnan etkä tee löytöä.
Tuo kunnon ja historian takia. Todellinen peruste saksalaiselle autolle on sen kirjausten syvyys: kattavampi huoltohistoria, paremmin dokumentoitu omistus ja kilometrilukema, jonka takana on enemmän paperijälkeä. Siitä kannattaa maksaa. Halvempi hinta ei ole se, mitä ostat.
Varo autoa, joka on alkuperäänsä nähden halpa. Saksalaistaustainen auto, jota tarjotaan selvästi saksalaisen käyrän alapuolella, on ongelma-auton yleisin yksittäinen muoto. Alennukselle on yleensä selitys: salattu vaurio, ristiriitainen mittarilukema tai historia, joka ei kestä tarkistusta.
Osta käyrän jyrkän osan jälkeen. Jokaisella markkinalla pudotus kolmannesta viidenteen vuoteen on paljon suurempi kuin kymmenennestä kolmanteentoista. Auto, joka on jo kantanut alkuvaiheen arvon aleneman, antaa eniten jäljellä olevaa käyttöikää euroa kohden.
Aineiston rajoitukset
Kyse on myyntiin tarjottujen autojen pyyntihinnoista, ei kauppahinnoista. Todelliset myyntihinnat ovat tyypillisesti jonkin verran alempia, eikä pyynti- ja myyntihinnan ero ole välttämättä vakio eri markkinoilla: hitaasti kiertävällä markkinalla voi olla enemmän neuvotteluvaraa kuin markkinalla, jolla autot myydään nopeasti. Pidä maiden välistä vertailua luotettavampana kuin mitään yksittäistä absoluuttista lukua.
Hinnat on muunnettu euroiksi kiinteällä valuuttakohtaisella kurssilla, joten maiden välisissä vertailuissa on jonkin verran valuuttakurssikohinaa. Paikallisia veroja ja rekisteröintikuluja ei ole otettu huomioon, ja ne vaihtelevat valtavasti: erityisesti Tanskan asemaa muovaa rekisteröintiverojärjestelmä, jota tämä taulukko ei tavoita.
Lopuksi nämä ovat mediaaneja kaikista merkeistä, korimalleista ja käyttövoimista. Markkina, jonka myyntitarjonta painottuu suurempiin tai uudempiin autoihin, näyttää korkeampaa mediaania ilman, että mikään yksittäinen auto olisi kalliimpi.
Menetelmät
v1.0Analyysi Carlyticsin tiedoista myyntiin tarjotuista käytetyistä autoista seitsemällä Euroopan markkinalla, mallivuodet 2013–2023, rajattuna pyyntihintoihin 300 € ja 150 000 € välillä syöttövirheiden, osiksi myytävien autojen ja erikoismyyntien poistamiseksi. Luvut ovat maa- ja ikäkohtaisesti laskettuja mediaaneja; jokainen raportoitu solu sisältää vähintään 200 myyntiin tarjottua autoa. Ikä lasketaan 2026 miinus mallivuosi.
Hinnat ilmoitetaan euroina, muunnettuina kiinteällä kurssilla kustakin lähdevaluutasta. Rivit, joiden implisiittinen muuntokurssi poikkesi olennaisesti kyseisen valuutan mediaanikurssista, poistettiin, samoin hyöty- ja maatalouskoneet sekä yksi massa-aineisto, joka ei läpäissyt sisäistä johdonmukaisuustarkistusta.
Jäljellä olevaa kilometriä kohden laskettu taulukko käyttää työhypoteesina 300 000 kilometrin käyttöikää, josta vähennetään saman markkinan ja iän mittarilukeman mediaani. Kynnys on analyyttinen sopimus, ei mitattu käyttöikä, ja tuloksena saatu järjestys on sille herkkä: 250 000 ja 400 000 kilometrillä testattuna vain Tanska (paras) ja Romania (huonoin tai toiseksi huonoin) säilyttävät sijansa. Saksa liikkuu sijojen 2 ja 5 välillä ja Liettua sijojen 7 ja 4 välillä. Herkkyystaulukko julkaistaan tekstissä eikä sitä pidätetä, ja otsikko on luettava keskitason oletuksen varaisena.
Aineisto kuvaa pyyntihintoja silloin, kun auto tarjottiin myyntiin. Se ei ole rekisteristä varmennettua eikä edusta toteutuneita kauppoja.
Usein kysytyt kysymykset
›Missä Euroopan maassa käytetyt autot ovat halvimpia?
Pelkällä pyyntihinnalla kymmenvuotiaana Tanska on halvin, noin 8 027 €, seuraavina Liettua ja Puola. Halvoissa autoissa on kuitenkin usein paljon kilometrejä, joten halvin hintalappu ei aina tarkoita halvinta omistaa.
›Miksi saksalaiset käytetyt autot ovat kalliimpia?
Koska ne ovat aidosti erilaista tarjontaa: pienemmät kilometrit jokaisessa iässä, perusteellisemmat huoltokirjaukset ja suuri, kilpailtu jälleenmyyjämarkkina. Analyysimme mukaan lisähinta on suunnilleen kohtuullinen korvaus pienemmistä kilometreistä eikä ylimääräinen kate.
›Kannattaako auton tuonti Saksasta yhä?
Pelkän hinnan perusteella pääosin ei: lisähinta ja pienemmät kilometrit kumoavat suunnilleen toisensa. Todellinen peruste on dokumentaatio ja kunto: saksalaisella autolla on tyypillisesti kattavampi ja paremmin varmennettava historia, mikä pienentää kalliin yllätyksen riskiä.
›Missä iässä käytetyn auton arvo lakkaa laskemasta nopeasti?
Jyrkin pudotus on ensimmäisten viiden vuoden aikana jokaisella mittaamallamme markkinalla. Noin kymmenennen vuoden jälkeen käyrä tasaantuu huomattavasti, joten sen ohittanut auto menettää arvoaan paljon hitaammin kuin lähes uusi.